Luettuani Dexter-sarjan nelososan Dexter by Designin vuoden 2009 loppupuolella, odotin kovasti sarjan seuraavaa osaa, jossa olisi kuulemma teemana se ultimaalinen tabu, kannibalismi. Jotenkin kirja kuitenkin unohtui ja muistin sen vasta, kun Suomalaisessa kierrellessäni vastaan tuli Lidsayn uusin, Double Dexter (tästä lisää seuraavassa jaksossa).
Dexter is Deliciousissa (ei suomennettu) Dexteristä on tullut juuri isukki. Tyttövauvan saapuminen on ajanut Dexin suureksi hämmennykseksi kaikki verenhimotkin pois (univelalla saattaa olla osuutta asiaan). Samaan aikaan työrintamalla Miamin murharyhmä politikoidaan tutkimaan rikkaan teinitytön katoamista kotoaan, jossa jäljellä on vain märkä läntti - kirjaimellisesti ja verisesti. Myös tytön ystävä on kadonnut. Raskaana olevan Debin tutkimukset saavat useammankin poliisipomon sekaisin, sillä tytöistä toisen poikaystävänä on erään rikkaan kaupunginpamppu Acostan poika, jonka isukki on tunnetusti useaan kertaan öljynnyt oikeuslaitosten pyöriä haluamaansa suuntaan lahjust.. krhm, maksullisin arvovalintavaikuttamisin. Jonkin ajan kuluttua ystävän ruumis löydetään, mutta suurimman sokin aiheuttaa se oikeuslääketieteellinen fakta, että eräitä tytön ruuminosia on syöty monen ihmisen toimesta. Jopa Dexterin salamatkustaja herää horroksestaan, ja Dexter ottaa ekstrakurrikulaariseksi toiminnakseen pelastaa siepattu tyttö Acostan pojalta ja tämän ystäväpiiriltä. Suunnitelma ei todellakaan etene kuin Strömsössä ja Dex päätyy itsekin kannibalistikultin menyylle. Lisäongelmia aiheuttaa Dexterin veljen, ykkösosan sarjamurhaajan ja Debin ex-kihlattu/taponyrittäjä Brian, joka on veljen perheenlisäyksestä kuultuaan päättänyt osallistua Dexin ja erityisesti tämän perheen elämään.
Juu, nyt ei kyllä mennä yhtään sillä Dexter-laadulla, mitä odotin. Alku kyllä onnistui hyvin: Dexterin näkökulma ihmisten lisääntymishalukkuuteen ja sen tulosten yllättävään vaikutukseen on sangen hieno pala proosaa:
Are these human beings? Can this really be the Miami I have always lived in? Or has some strange physics experiment in an underground supercollider sent us all to live in Bizarro World, where everyone is kind and tolerant and happy all the time? --- Four neat rows of pink and brown, tiny wiggling creatures, so small and prunish and useless - and yet it is they who have turned this crowd of healthy, kill-crazy humans into a half-melted splotch of drippling helplessness. --- And there it lies, waving its toes at the strip lights, utterly unaware of the miracle it has performed - unaware, indeed, even of the very toes it wiggles, for it is the absolute Avatar of Unaware - and yet, look what it has done in all its unthinking, unknowing wigglehood. Look at it there, the small, wet, sour-smelling marvel that has changed everything. (s. 2)Itse kirjan dekkariteeman eli kannibalismiaiheen käsittely olisi antanut paljonkin pohdinnan aihetta Dexin hahmolle, mutta ei. Tuon kadonneen tytön motiivi oli kyllä minulle uutta, joten siitä Lindsaylle propsit, mutta kokonaisuus... ei. Dexter is Delicious on vain hieman Dexter in the Darkin yliluonnollisuusaspektin yläpuolella. Jotenkin tuntuu, että Lindsay on kiinnostunut enemmän Dexin sosiaalisen pakkopullan tutkimisesta kuin sarjan dekkariudesta, ja tämä näkyy lukijallekin. Erittäin harmillista, odotin kannibalismista niin paljon enemmän, se kun on se ultimaalinen tabu lähes koko nykyihmiskunnalle. Jopa pedofiliaa tuntuu olevan helpompi puolustaa kulttuurirelativismilla kuin kanssaihmisten syömistä, näiden omasta suostumustasosta riippumatta.
No, kun nyt tuli tämän kanssa hankittua tuo uusinkin, Double Dexter niin luetaan nyt sekin. Ainakin sen alkupremissi ei korota odotuksia tämän tasolle, joten jos ei nouse niiden tasolle niin tiputaan sitten lyhemmän matkaa todellisuuteen.
-----
Dexter is Delicious muualla:
Los Angeles Times (englanniksi)
Elitist Book Reviews -blogi (englanniksi))
Book Chase -blogi (englanniksi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti